Kuinka monta taiteilijaa on tarpeeksi?

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistui 118 kuvataiteilijaa vuonna 2011. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 22 900 tutkintoa. Taiteilijoiden määrä on herättänyt Opetus- ja kulttuuriministeriön pohtimaan koulutusta etenkin työllistymisen kannalta. Tämä on yllättävää Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen valossa. Tutkimuksessa todetaan, että kulttuurialan työllisyys on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla. Alan työllisyys on kasvanut muita ammatteja ja aloja nopeammin.

Taide-lehti, 05/2012

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistui 118 kuvataiteilijaa vuonna 2011. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 22 900 tutkintoa. Taiteilijoiden määrä on herättänyt Opetus- ja kulttuuriministeriön pohtimaan koulutusta etenkin työllistymisen kannalta. Tämä on yllättävää Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen valossa. Tutkimuksessa todetaan, että kulttuurialan työllisyys on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla. Alan työllisyys on kasvanut muita ammatteja ja aloja nopeammin.

Lakkautettavien koulutusten listalla on vajaan vuoden verran ollut kuvataiteen koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulussa. Se merkitsee arvostetun Taideinstituutin historian päättymistä. Koulutusohjelmasta luopuminen on kauaskantoinen päätös. Tieto siitä on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia ja tunteitakin. Muu-taiteen (virkavapaalla olevana) vastuu-opettajana pidän tärkeänä, että opiskelijat käsittelevät päätöksen vaikutuksia. Keskustelin kuvataiteilija Pekka Niskasen ja Minna L. Henrikssonin kanssa tilanteesta ja miten se tulisi huomioida opetuksessa. Keskustelujemme pohjalta toteutui kaksi eri vuosikursseille suunnattua opintojaksoa keväällä 2012, joita Henriksson ja Niskanen ohjasivat. Jaksoille oli yhteistä se, että taide ja taiteilija nähtiin yhteiskunnallisina toimijoina. Opintojaksojen tarkoitus oli vaikuttaa tilanteeseen positiivisesti, tuottaa selkeämpi kokonaiskuva ja luoda opiskelijoille tarkoituksenmukaiset välineet toimimiseen yhteiskunnallisessa kontekstissa. On vaikeaa arvioida miten opintojaksot onnistuivat, sillä instituutin tilanne on edelleen kovin synkkä. Päätöksentekoprosessi on omalla tavallaan arviointia, mutta nykyiseen päätökseen lakkauttamisesta ei sisälly näkemystä tulevaisuuden taidekoulutuksesta.

Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen oppilaitos, josta valmistutaan esimerkiksi ympäristöteknologian, muotoilun, hoitotyön tai liiketalouden alalle. Kuvataiteen koulutusohjelma vertautuu kaikkiin muihin ohjelmiin yhtenä muiden joukossa. Taiteen ja kulttuurin alalla ei ole itsestään selvää positiota. Kulttuurilla ei ole itseisarvoa millä tarkoitan sellaista asemaa joka on yleisesti ymmärrettävissä tai laajasti hyödynnettävissä. Itselleni tämä oli yllättävä huomio aloittaessani ammattikorkeakoulussa työskenteleminen vuonna 2005. Kuvataitelijana lähtökohtani oli ollut eri ja jouduin pohtimaan miten toimia uudessa ympäristössä. Itse pidin ja pidän edelleen taidetta historian, yhteiskunnan ja identiteetin kirjoittajana. Jouduin kuitenkin hyväksymään ympäristön jossa taiteen asema on, ainakin osittain, mielipidekysymys.

Taiteen opiskelua ammatiksi leimaa edelleen ajatus taiteesta itseilmaisuna. Tästä johtuen katsotaan, että taide ei palvele mitään selkää yleistä tarkoitusta, vaan taide palautuu aina itseensä ja tekijyyteen. Muita aloja tarkastellaan harvemmin itseilmaisun kautta, eikä kukaan kysykkään miten kone- ja tuotantotekniikan alalla ilmaistaan itseään. Taidetta oppiaineena voi kuitenkin tarkastella lähes vastakkaiselta suunnalta kuin ilmaisun eli ongelmaratkaisun kautta. Ohjaaja määrittelee opiskelijoille suunnatut tehtävät, joiden puitteissa edetään opintojaksolla. Tehtävänantoa purkaessa opiskelija sanallistaa suunnitelman, jonka mukaan teos toteutetaan ja annettu tehtävä ratkaistaan. Toteutuksella on kuitenkin aina tietyt vaatimukset ja reunaehdot. Kurssibudjetti, tekniset seikat ja aikataulu ohjaavat konkreettisesti toteutusta. Vaatimukset kohdistuvat myös oman osaamisen kartuttamiseen tehtävänannon puitteessa. Jotta suunnitelma voidaan toteuttaa on pystyttävä toimimaan vaateiden ja rajoitusten sanelemassa tilassa. Teoksen valmistumiseen liittyy siis keskeisesti onnistunut ongelmanratkaisu, joka puolestaan on perusedellytys laajasti peräänkuulutetulle innovatiiviselle toiminnalle.

Tuloksellisuus-mittareiden tilastollinen keruu ohjaa kätketysti myös näkemystä koulutuksesta. Ammattikoulutuksen kehittäminen liittyy kuitenkin kiinteästi siihen mitä ja miten opitaan. Se miten uutta tietoa ja taitoa omaksutaan nivoutuu siihen miten opittavat aiheet ymmärretään. Myös näille alueille kaivataan mittareita. Vertaisoppiminen, itse-ohjattavuus, hiljainen tieto ja itse-arviointi ovat hyviä käsitteitä. Mielestäni ne kertovat siitä, että opetuksen tehokkuutta arvioidaan opiskelijan näkökulmasta. Pedagogisia kysymyksiä voisi monialaisessa korkeakoulussa tarkastella yli koulutusohjelmien rajojen. Koulutuskentällä pohditaan mitä tutkimuksellisuus voisi olla ammattikorkeakouluissa. Ne ovat lähtökohtaisesti monialaisia ja rakenteensa puolesta toimiva kasvualusta tutkimukselle opetuksen luonteesta ja tuloksellisuudesta. Poikkialaisuus (vertaa tieteellisyys) voisi olla tutkimukselle hedelmällinen lähtökohta ammattikorkeakouluissa.

Taiteen koulutuksessa on merkittäviä kysymyksiä jotka koskevat osaamisen tavoitteita. Mitä valmistunueen taiteilijan tulee osata? Osaamista voidaan havainnollistaa deskilling (eng. skill, taito) käsitteellä. Taito ja taidosta poispyrkiminen on osa oppimista. Jotta voidaan jäsentää jotakin uutta on pyrittävä poispäin vanhasta. Opiskelija on aina kokemustensa ja havaintonsa kautta osaava ihminen. Taiteen erityispiirre on se, että faktat ovat usein neuvoteltavissa, määriteltävissä ja purettavissa. Opiskelija joutuu käsittelemään uutta tietoa suhteessa maailmankatsomukseensa. Muuttuvien tekijöiden määrä on rajaton niin taiteessa kuin nykymaailmassa ja yhteiskunnassa. Taide, taiteen opettaminen ja opiskeleminen on reaktiivistä. Taiteessa tapahtuva vuorovaikutteisuus voisi olla hyödyllinen työväline tai opetuksen lähtökohta myös muilla koulutusaloilla.

Epäilen, että monessa ammattikorkeakoulussa ja muissakin oppimisympäristöissä tapahtuu eräänlaista tietokatoa. Oppimisprosessin aikana syntynyttä tietoa, joka koskee oppimista ei välttämättä tallenneta, analysoida ja hyödynnetä. Tuloksena voi olla mekaaninen oppiminen, jota ohjaa kankeat opintosuunnitelmat. Suoritetaan, mutta ei välttämättä onnistuta. Opiskeleminen ei kuitenkaan ole pelkkää suorittamista vaan tietojen ja taitojen syvällistä omaksumista. Kiristynyt työvoimapoliittinen todellisuus tarvitsee suorittajien lisäksi hyvän ammatti-identiteetin omaavia luovia ammattilaisia. Taiteessa tapahtuvaa ongelma- ja ratkaisukeskeistä oppimista voitaisiin hyödyntää laajasti monialaisessa korkeakoulussa. Mahdolliseen ylikoulutuksen haasteeseen on vastattava kehittämällä tutkintojen sisältöjä ja oppimispolkuja. Pitäisi kyetä vastamaan siihen, että kuvataideala on erittäin vetovoimainen koulutusala.

Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 vuodelta 2007 tiivistetään kultturialan erinomaiset mahdollisuudet. ”Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisen kautta Suomi voi tulevaisuudessa vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä.” Työ- ja elinkeinoministeriön uutiskirjeessä vuonna 2009 todetaan silloisen työministerin Anni Sinnemäen sanoin ”Luova talous luo jo nyt ja luo jatkossa uusia työpaikkoja, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Silti sen kehittäminen on ollut meillä paljon muita Pohjoismaita vaatimattomampaa.” Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut luovaa taloutta myöntämällä vuodesta 2010 alkaen valtionavustuksia kulttuuriyrittäjyyttä ja luovaa taloutta edistäviin hankkeisiin. Muun muuassa taiteilijaseurat ovat hakeneet ja saanet avustusta. Tuki näyttääkin kannattaneen sillä kulttuurialan työllisyys on kehittinyt varsin hyvin. Suomessa työllisyys on kasvanut vajaat 5 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2011. Kulttuuriammattien työllisyyden kasvu on samana ajanjaksona ollut huomattavati suurempi, yli 22 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla julkaistu verkkouutinen otsikoi 17.8. 2012 ” Taideammateissa toimivien työllisyys kasvoi” ja jatkaa ”Kulttuuriammateissa toimivien työllisyys on myös työssäkäyntitilaston mukaan kasvanut keskimääräistä nopeammin. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 kasvu on lähes 6 prosenttia. Näyttelijöiden työllisyys lisääntyi 33 prosenttia ja kuvataiteilijoiden, taideteollisen alan suunnittelijoiden ym. 35,9 prosenttia.”

Kuvataiteen koulutusohjelman lakkauttaminen ei ole tarkoituksenmukaista tuoreen työvoimatutkimustiedon valossa. Olisi pohdittava laajasti koulutuksen rakennetta ja miten suuntautuminen luovaan talouteen tulisi näkyä esimerkiksi erikoistumisopintojen puitteissa. Ilman toimivaa koulutusta lienee mahdotonta tunnistaa kärkihankkeet tai panostaa hyvään toimintaympäristöön. Kulttuurialan olisi tärkeä profiloitua selkeästi ammattikorkeakouluissa, jotta ala nähtäisiin vahvana toimijana. Uudet alat syntyvät usein kosketuspinnoilla, joissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysala kohtaa kulttuuritoimialan. Alojen ominaispiirteitä vahvistaen ja kosketuspintoja kartoittaen voisi kuin voisikin muodostua uutta osaamista. Ammattikorkeakoulut ovat hyvä kasvuympäristö uusille ammattikunnille. Lahden ammattikorkeakoulun verkkosivuilla kerrataan taitelijan toimenkuvaa. ”Kuvataiteilija voi toimia kuvataiteen ammatillista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä yhteiskunnan useilla toiminta-alueilla.” Voidaankin kysyä koulutetaanko taiteilijoita sittenkään määrällisesti tarpeeksi vai ollaanko nyt typistämässä tulevaisuuden toimialaa toimintakyvyttömäksi.

Lena Séraphin, tohtorikoulutettava
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Lähteet

Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisu 2007.[viitattu: 28.8. 2012] Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015, Saantitapa: http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf

Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulu-koulutus. [viitattu: 31.8. 2012] Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akop/2011/akop_2011_2012-04-10_tie_001_fi.html

Tilastokeskus, Ammattikorkeakoulu-koulutus. [viitattu: 27.8. 2012] Saantitapa: link

Tilastokeskus, Kulttuuritilasto
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto [verkkojulkaisu]. Kulttuurityövoima Suomessa 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.8.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2010/01/klt_2010_01_2012-08-16_tie_001_fi.html

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeet.[viitattu: 27.8. 2012] Saantitapa: link

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkouutinen, 17.8. 2012 . [viitattu: 29.8. 2012] Saantitapa: http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2012/08/kulttuurityollisyys.html

Lahden ammattikorkeakoulu.[viitattu: 28.8. 2012] Saantitapa: http://www.lamk.fi/muotoilujataide/koulutus/amk-tutkintonuoret/sivut/tuote.aspx?pid=1288

Työ-ja elinkeinoministeriön uutiskirje.[viitattu: 28.8. 2012] Saantitapa: http://www.tem.fi/?97672_m=97678&s=3652

read more research texts